keskiviikko, 11. maaliskuu 2009

Linsillä

14.6.2008
klo 04:00

Ja Ninni ei osaa enää nukkua.

Olimme Pikkumyyn ja M:n kanssa sopineet että menisimme tänään Linnanmäelle, tai okei M oli jo valmiiksi The Big City Helsingissä (poikaystävänsä I:n kanssa) . Meidän lisäksemme seuraan liittyisi myös I:n veli A ja heidän kaverinsa O. Aikaisemmin olin nähnyt I:n pari kertaa M:llä, A:n ja O:n kanssa olin jutellut vain mesessä, olimme siis tunteneet(?) noin puoli vuotta, emmekä tavanneet livenä kertaakaan. Kerran mesessä tuli juttua että voisi kesällä joskus tavata… ja siitä se ajatus sitten lähti..

-randomia valaisemista aikaisemmasta-

Pidin A:sta jo silloin, erittäin paljonkin. Okei olimme tavanneet vain virtuaalisesti, mutta koin tuntevani hänet hyvin. Sanomattakin selvää että olin kiinnostunut hänestä jo tässä vaiheessa ja hän oli antanut ymmärtää että tunne olisi molemminpuolinen. Toisaalta, hän on sen luonteinen, että saattaisi vain leikkiä kanssani ja hän saattoi ottaa minun puheeni leikillä, siinäkin suhteessa olemme samanlaisia, meistä ei aina tiedä puhummeko ihan vakavissamme vai leikillämme vain. Lisäksi vielä, hän puhui myös Pikkumyylle sellaisia asioita että ajattelimme molemmat ( siis minä ja Pikkumyy ) että A olisi kiinnostunut hänestä.
Okei, leikin asian olevan ok minulle, mutta ei se tosiasiassa ollut. Toivoin sydämeni pohjasta A:n puhuvan minulle tosissaan…
- ja takaisin siihen aamuyöhön-

En saanut nukuttua enää olin liian stressaantunut, tänään näkisin ne ihmiset livenä, en tiennyt miten heihin pitäisi suhtautua, he olivat aikaisemmin olleet jotain hämärää random seuraa, mutta tänään heistä tulisi minulle “oikeita ihmisiä” kun kohtaisin heidät ensimmäistä kertaa. Eh.

Aika kului kuin kuluikin, vaikka ´hitaasti kuluikin. (okei lopetan) Ja oli pakko lähteä juna-asemalle ja pompata junaan.. sitten olimmekin jo Pasilassa. Ajattelimme Pikkumyyn kanssa että voisi syödä jotain ennen kuin menisi Linnanmäelle, aikaa kuitenkin oli, sillä halusimme ehtiä Helsinkiin ennen kuin loput porukasta saapuisivat. Meidän piti tottua ajatukseen ensin.

Kävimme pikaisesti Lidlissä ja kävelimme Linnanmäen porteille. Sisään emme päässeet heti koska siellä oli joku Nordea -päivä. Istuimme siis huvipuiston viereisillä kallioilla ja juttelimme A:sta, O:sta; I:sta ja M:stä. M soitti Pikkumyylle ja kysyi missä olimme. Paniikki sisälläni kasvoi kun M ilmoitti heidän tulevan paikalle 15min kuluttua. ( Ihmettelivät muuten miksi olimme niin aikaisin siellä kun kaikki tiesivät ettei koko huvipuisto ole vielä auki :D)

Ristiriita, halusin nähdä ne ihmiset, mutta samalla toivoin voivani juosta pakoon mahdollisimman nopeasti. Hoh~ Kuitenkin. Porukka saapui paikalle I ja M juttelivat luontevasti kaikille, kuitenkin ainoina jotka tuntevat koko porukan. O:kin oli yllättävän luonteva minun ja Pikkumyyn seurassa ja hetken kuluttua oli pakko pitää “vessapalaveri ” Pikkumyyn kanssa. ( Tarkoittaen sitä, että menimme vessaan koska sinne nuo miekkoset eivät voineet tulla kuuntelemaan juttujamme ;D) Kysyin Pikkumyyltä huomasiko hän saman minkä minäkin, ja kävi ilmi että kyllä huomasi. O oli takuulla ihastunut Pikkumyyhyn. Alun perin meillä oli O:sta sellainen kuva että hän olisi kauhea pokerinaama, mutta tuota hän ei osannut piilottaa sitten yhtään.. Tilanne oli hieman koominen sillä ajattelimme sekä A:n että O:n pitävän Pikkumyystä. Pikkumyyllä oli lievä paniikki ;D

Kaikki tuntuivat olevan hyvällä tuulella. Okei, minä kävin aikamoisen tunneskaalan läpi, välillä olin iloinen välillä minua ketutti armottomasti. Lähinnä se että en osannut olla niin rento kuin kaikki muut olivat. (ujo kun olen..) ja A tuntui jotenkin välttelevän meitä ( minua?) vaikka yleensä hän on hyvin puhelias ja seurallinen.

Kävimme monessa laitteessa ja plääplää..

Oli kivaa.

Illalla sitten lähdimme kolmestaan junalla takaisin kotiin ( minä, Pikkumyy ja M ). Matkalla puhuimme päivän tapahtumista ja jälkihehkutimme. M kysyi mitä mieltä olimme niistä kahdesta ( A ja O )

En tiennyt mitä vastata, vitsillään kun kysyi. toivottavasti en ollut kamalan punainen..

Myöhemmin illalla, kotona kelasin mielessäni yhä mennyttä päivää. Niin ilmeisesti oli tehnyt eräs muukin sillä sain tekstiviestin, jossa A sanoi että olisi halunnut päivemmällä pyytää minut muista sivummalle ja jutella parista asiasta kahden kesken, ( ei tästä sen enempää julkisesti ;> ) mutta oli kuulemma rohkeus pettänyt. ( Selvisi kerralla A:n aiempi välttelevä käytös..)

Sitten leijuinkin jo vaaleanpunaisissa pilvissä.

~Ninni

keskiviikko, 11. maaliskuu 2009

Lintsi :D

Elikkä siis me kerrotaa asioita omista näkökulmista ja me aateltii et me alotetaa kertomalla meiän kesän 2008 lintsi reissusta.

Kesäkuun 14 päivä heräsin aamulla ajoissa, koska piti syyä hyvin ja et kerkes aikasimpaa junaa. Juna matka kesti semmoset pari tuntii ennen ku päästii Pasilan asemalle. Assal me käytii heses syömäs, koska kummallakii oli jo vähä nälkä ja lintsil ois kuitenkii kalliit sapuskat.

Lähettii sit kävelee lintsille päin. Käytii siin samal sit lidlis ostamas vähä karkkii ja muuta "evästä". Päästii sit lintsille, mut se ei ollu viel virallisesti auki (joku ihmeen nordea -päivä). Käytii sit istuskelemaa kalliolle ja oottelemaa muita neljää.

Puhelin soi ja soittaja kysy et missä me ollaa. Vähän ajan päästä näinkii sit jo sen kuka oli soittanu ja muutkii tyypit. Sit ne tulikii siihe meiän kaa tai no pari niist tais mennä käymää pankkiautomaatil. Mentii sit porukal jonottamaa, et päästäis laitteisii.

Juttelin siin sit ennen ku päästii porteist sisää Ninnin ja M:n kaa kaikenlaist. O kuunteli koko ajan mitä me puhuttii ja A ja I tais puhuu keskenää jotaa. Olin nähny I:n pari kertaa livenä, A:n kerran ja O:ta en kertaakaa (web-kameras ehkä kerran). (Oltii jutellu meses about puolen vuoden ajan.) O oli kyl paljo söpömmän näkönen livenä ku miltä se oli kameras näyttäny.

Mentii sit heti ostaa rannekkeet ku portit aukes. A ja I porhals jossaa eellä ja me loput neljä vaa tultii siel peräs. Hassuu siin oli se et O tuli meiän kaa siel peräs vaik se ei ollu nähny minuu eikä Ninnii kertaakaa aikasemmin.

Eka laite mihin me mentii oli kirnu (ei oo kyl välttämättä mikää mainitsemisen arvonen asia, mut kuitenkii). Ninni ei uskaltanu tulla siihe ni se jäi sit pitää kaikkien laukkui. Siin sit ku jonotettii ni O otti (tai ainakii yritti) ottaa must kuvii. Ja aina kun mentii johonkii laittesee ni O päästi mut ensin ja tuli sit ite seuraavana, paitsi et Ninni kiilas aina O:n ja mun välii. O:sta huomas ihan selvästi et se oli kuses muhun.

Muut kävi sit syömäs ja mie ja Ninni mentii niitten seuraks. Ruuan jälkee mentii pikajunaa. Mie ja Ninni käytii vierekkäin, O kävi meiän taakse ja A pomppi sinne sit kans. O "kiusas" minuu (laitto hupun päähä). Ja vauhdin hidastuessa mie ja Ninni kolautettii päät yhtee ja revettii ihan totaallisesti.

Tää oli päivä jonka jälkee se ei enää ollu tavallinen ja tylsä.

Laitan tähä loppuu viel selvennykseks et A, O ja I on poikia ja M on tyttö.

Toinen näkökulma lintsi reissuu tulee jossaa vaihees, kuhan Ninni saa kirjotettuu sen... :D

-Pikkumyy

tiistai, 3. maaliskuu 2009

Alkukankeutta & Alkuhöpöttelyä

Eh.. vähän kesti kirjoittaa tänne koska on lähiaikoina pitänyt niin paljon kiirettä ( lue: unohdin miljoona kertaa)

Okei siis. Koska meitä on täällä kaksi, päätimme aloittaa kertomalla itsestämme hieman, ennen kuin varsinainen blogi alkaa. Minä olen tämän blogin toinen ylläpitäjä ja liikuskelen täällä nimimerkillä Ninni. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta valitsin nimimerkkini muumeista sillä eräässä jaksossa esiintyy näkymätön tyttö: Ninni. Tämä Muumeista tuttu Ninni on näkymätön, koska hänellä on ironinen täti (:D), sillä ei siis ole mitään tekemistä minun kanssani. Minulla ei ole mitään ironiaa vastaan, ja jos minulta kysytään, ironia on taitolaji ja harrastan itsekin ironiaa runsaalla kauhalla annostellen.

Minulla on aivan omat syyt näkymättömyyteeni, kuten se, että olen erittäin ujo ja harrastan seinään maastoutumista ( mikä ei koskaan onnistu…). Joskus olen näkymätön siksi että haluan ja olen tottunut siihen ettei minua liiemmin noteerata, mutta joskus toivon, että minutkin huomattaisiin. (<-- ei koske matikan tunteja ) Itsetuntoni on siis +-0.

Olen 17 -vuotias ja käyn lukion toista luokkaa. Harrastan kuvataiteita ja kirjoittamista. Erikoisalaani kuuluu angstisäen kuvien ja rönsyilevien tekstien lisäksi myös erittäin sarkastinen huumori ja itseironia. ( Tosin en pyri loukkaamaan niillä ketään..)

Koulussa olen se ujo ja hiljainen tyttö jolla kukaan ei puhu mitään, joko siksi että luulevat että hiljaisuus merkitsee sitä että minua ei kiinnosta, tai siksi että minä en ole kovin kiinnostava persoona., hiirulainen. Tästä huolimatta en jaksa rypeä kokoajan itsesäälissä, vaikka pikkuhiljaa olisi ehkä syytä. ( Hah!)

Jos en ole koulussa, olen hyvinkin sosiaalinen, moottoriturvaksikin kutsuttu. Kaverit sanovat hauskaksi ja olen ilmeisesti siis ihan hyvää seuraa. Tykkään myös kuunnella muiden huolia ja yrittää auttaa. ( Minulla on muuten kaksi vapaa-ajan työtä: olen sekä narri että maallikkopsykiatri)

Minä olen se tyttö, jonka maantiedon vihko on aina täynnä piirustuksia ja matikan vihko pursuaa runoja toisen asteen yhtälöiden sijaan.
Minä olen se tyttö, jonka mielestä kaikki laulut kertovat rakkaudesta ja olen ikuinen romantikko..
Ah nippelitetoa~

Nyt kun tiedätte minustakin jotain, voimme siirtyä asiasta seitsemänteen. Eli siis, tätä Blomia ylläpitää kaksi tyttöä ja kerromme täällä elämiemme hieman erikoisistakin(?) ihmissuhdekiemuroista, kumpikin omasta näkökulmastamme. Kirjoitamme eräistä tietyistä samoista tapahtumista niin kuin itse sen koimme, lukijat saavat asioista ehkä jonkinlaisen näkökulman.

Sikäli mikäli ketään kiinnostaa.

 ~ Ninni

torstai, 30. lokakuu 2008

Pikkumyy

Elikkäs, olen lukion toisella luokalla oleva tyttö. Tykkään eläimistä, etenkin koirista. Minulla on pieni musta sekarotuinen koira, joka on aivan ihana. Tykkään kuunnella musiikkia, etenkin rockia.

Vuosi sitten elämäni oli ihan erilaista kuin nyt. Aloitin silloin uudessa koulussa, pääsin serkkuni kanssa samalle luokalle (en ikinä edes kuvitellut, että olisin samassa koulussa ja samalla luokalla serkkuni kanssa). Tuolloin paras kaverini oli ala-asteelta asti samalla luokalla ollut kaverini, mutta pian serkustani tuli paras kaverini. Huomasin, että en enää pystynyt kertomaan kaverilleni asioista samalla tavalla kuin ennen, olemme silti vieläkin kavereita. Serkkuni yritti 'parittaa' minua ja pikkuserkkuani (joo, kuulostaa oudolta, mutta niin se vain meni), mutta ei onnistunut.

Sitten yhtenä päivänä datailin ja juttelin mesessä kaverini kanssa, kun yhtäkkiä huomasin, että joku oli lisännyt minut ryhmäkeskusteluun. Siellä oli serkkuni, joka on samalla luokalla, ja toinen serkkuni ja hänen poikaystävänsä, sekä serkkuni poikaystävän veli ja kaveri. Lisäsin sitten heidät meseeni ja aloimme jutella lähes joka ilta ryhmäkeskusteluissa. Sen jälkeen elämäni muuttui ihan erilaiseksi.

 ~Pikkumyy